Uusi kotoutumislaki tuo kunnille lisää maahanmuuttajapalveluita vuoden vaihteessa

0
Olena Shurhay on Paimion maahanmuuttotyön ohjaaja. Kuva on vuosi sitten Paimiossa järjestetystä ukrainalaisesta illasta.

Vuoden vaihteessa voimaan tuleva uusi kotoutumislaki tulee näkymään kunnissa maahanmuuttajille suunnatuissa uusissa palveluissa.

Lain myötä kunnissa tulee tarjota maahanmuuttajille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Paimiossa, Sauvossa ja Kaarinassa tällaista palvelua on tarjottu jo aiemminkin.

– Noin vuoden ajan kunnissa on toiminut maahanmuuttotyön ohjaajat, jotka ovat Paimiossa ja Sauvossa tarjonneet ohjausta kahtena päivänä viikossa ja Kaarinassa yhtenä päivänä viikossa, maahanmuuttokoordinaattori Tiia-Mari Tiittanen kertoo.

Maahanmuuttokoordinaattori Tiia-Mari Tiittanen.

Paimiossa maahanmuuttotyön ohjaaja on Olena Shurhay, Sauvossa Heini Mikkola ja Kaarinassa Julia Radko.

Paimio, Sauvo ja Kaarina ovat mukana yhteishankkeessa, johon on saatu rahoitusta EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta. Tämän turvin maksetaan ohjaajien palkat.

– Lisäksi hankkeen rahoituksella on tehty työtä, jossa tavoitetaan kansainvälisen suojelun piirissä olevia, jotka eivät ole vielä hakenut kotikuntaa, Tiittanen kertoo.

Kurssi maahan tuleville

Matalan kynnyksen ohjauksen lisäksi kuntien tulee jatkossa tarjota kansainvälisen suojelun piirissä oleville monikielistä yhteiskuntaorientaatiota.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kun ihminen tulee maahan, hänelle tulee tarjota äidinkielellään, tai sellaisella kielellä jota hän puhuu hyvin, yhteiskuntaorientaation kurssi, joka keskittyy yhdeksään eri osa-alueeseen liittyen esimerkiksi suomalaiseen yhteiskuntaan, historiaan, koulutukseen ja täällä asumiseen, Tiittanen kertoo.

Koska kurssi on suunnattu uusille, ensi vuoden alun jälkeen maahan tulevia henkilöille, kunnissa parhaillaan pohditaan, miten tämä kannattaisi järjestää.

– Paimion ja Sauvoon ei tule tällä hetkellä juurikaan uusia henkilöitä, koska ei ole asuntoja. Suunnittelemme parhaillaan yhteiskurssia Kaarinan, Paimion ja Sauvon kanssa, joka alkaisi todennäköisesti alkuvuodesta. Kurssi voisi olla toki avoin myös kauemmin maassa olleille, koska ei kotiutuminen tapahdu hetkessä, Tiittanen sanoo.

Työllisyyspalvelut kuntiin

Kolmas uusi muutos maahanmuuttajapalveluissa on työllisyyspalvelut. Kaikki työllisyyspalvelut siirretään vuoden alussa valtiolta kunnille, minkä myötä luonnollisesti myös maahanmuuttajien te-palvelut tarjotaan jatkossa kunnissa.

– Kaarinassa ja Paimiossa tulee olemaan omat työvoimapalvelut ja Sauvo on puolestaan tehnyt Paimion kanssa sopimuksen, te-palveluiden tarjoamisesta Paimiossa, Tiittanen kertoo.

Maahanmuuttajat pääosin ukrainalaisia

Paimiossa ja Sauvossa pakolaistaustaiset ihmiset ovat kaikki ukrainalaisia. Paimiossa tilapäisen suojelun piirissä olevia, kotikunnan hakeneita ukrainalaisia on noin 150 ja Sauvossa 100. Kaarinassa maahanmuuttajia on noin 160.

– Kaarinassa tilanne on Paimioon ja Sauvoon verrattuna toisenlainen, siellä maahanmuutolla on pitkät perinteet ja eri kansallisuuksia on valtavasti, maahanmuuttokoordinaattori Tiia-Mari Tiittanen kertoo.

Ukrainasta ei tällä hetkellä juurikaan tule uusia ihmisiä seudulle.

– Varsinais-Suomeen tulee, mutta ei Sauvon, Kaarinan tai Paimion alueelle, koska täällä ei ole asuntoja. Yksittäisiä ihmisiä tulee silloin tällöin, mutta usein he ovat sitten omaisia, esimerkiksi isovanhempia, jotka tulevat asumaan perheidensä luokse.

Ukrainaan ei myöskään tällä hetkellä juurikaan palata.

– Yksittäisiä Ukrainaan palanneita perheitä on, mutta talvea vasten ei sinne palata, Tiittanen sanoo.

Suurin osa paikkakunnille saapuneista Ukrainalaisista on hakenut kotikuntaa asuinpaikaltaan. Tällöin siirtyy vastaanottokeskuksen palveluiden piiristä oman kuntansa palveluiden piiriin.

– Muutamia on tavoitettu, jotka eivät ole hakeneet kotikuntaa ja heitä on ohjeistettu sitä hakemaan. Joitain on sellaisiakin, jotka eivät kotikuntaa halua hakea, Tiittanen sanoo.

Tällaiset ovat hänen mukaansa iäkkäitä, jotka ovat esimerkiksi tottuneet käyttämään vastaanottokeskuksen järjestämiä terveyspalveluita, eivätkä halua siirtyä Varhan tarjoamien palveluiden piiriin. Mahdollisen lähestyvän kotiinpaluun takia ei kotikuntaa enää jätetä hakematta.

– Sellaisia oli aiemmin, muttei enää. Vaikka kotiinpaluu olisikin mielessä, niin silti kotikuntaa on haluttu hakea, Tiittanen sanoo.

Sauvon maahanmuuttotyön ohjaaja on Heini Mikkola. Arkistokuva.