Viljelijöiden vapaaehtoinen vesiensuojelutoimi, eli kipsin levitys pelloille on osoittautunut yhdeksi merkittäväksi ja konkreettiseksi toimeksi Ítämeren suojelussa. Haku peltojen kipsikäsittelyyn on taas meneillään. Hanke päättyy vuoden lopussa ja siihen mennessä on kipsi myös pitänyt levittää pelloille.
Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen toimenpide ja yli 2 000 viljelijää on jo lähtenyt mukaan, kun ilmaista kipsikäsittelyä on voinut hankealueella hakea jo viiden vuoden ajan. KIPSI-hankkeessa kipsin levitystä on kohdennettu alueille, joilla maatalouden aiheuttama kuormitus vesistöihin on suurta, kuten Paimionjoen valuma-alueelle. Alkuvuosista into kipsinlevitykseen on hiukan laantunut, selvittää Kipsi-hankkeesta Iida Vartila.
Kipsialat ovat pienentyneet, sillä alkuun kiinnostus oli suurta. Esimerkiksi erään paimiolaisen viljelijän kokemus on, että kipsiä haettiin heti vuonna 2020 kaikille levitykseen soveltuville lohkoille, mutta kun levitys oli tehty, asia jäi. Nyt kun uusi haku aukesi, tämäkin viljelijä huomasi uusien lohkojen tulleen mahdolliseksi.
Pienentyneisiin hehtaarilukuihin saattoi seudulla myös vaikuttaa syksyn 2023 märkyys, mikä verotti levitysaloja. Lisäksi saattoi vaikuttaa CAP-ohjelmakauden muutos.
– Suuren kiinnostuksen jälkeen on luonnollista, että pinta-alat pienenevät. Kuitenkin jokainen hehtaari on meille arvokas ja edesauttaa ravinnekuormituksen hillintää. Alojen pieneminen liittynee varmasti myös siihen, että osa viljelijöistä on jo vakuuttunut kipsikäsittelyn soveltuvuudesta pelloilleen, kun taas osaa se mietityttää edelleen. Kyseessä on pitkäjänteinen työ yhteistyössä viljelijöiden kanssa, hän kannustaa.
Pellon kipsikäsittely tehdään maan muokkaamisen yhteydessä joko keväällä tai syksyllä. Kipsi tulee viljelijälle avaimet käteen -palveluna.
MTK-Varsinais-Suomi on mukana hankkeessa Saaristomeren valuma-alueen peltojen kipsikäsittelyn edistämiseksi. Viljelijöitä on tavoitettu hyvin, ja ennakkoluulot kipsiä kohtaan ovat matkalla vähentyneet. Tutkimusten perusteella liukoisen ja hiukkasmaisen fosforin sekä maa-aineksen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee peltojen kipsikäsittelyllä tehokkaasti ja vaikutus alkaa heti. Uusimmankaan 2024 valmistuneen Åbo Akademin tutkimuksen mukaan kipsinlevityksestä ei ole havaittu negatiivisia ympäristövaikutuksia maaperässä. Pikemminkin kipsikäsittelyllä saattaa olla maanrakenteeseen positiivisia vaikutuksia.
FAKTA
Kipsiä on vuosina 2020-2024 levitetty 67 500 hehtaarille yhteensä 270 000 tonnia. Se on kokonaistavoitteesta noin puolet. Kipsinlevityksen ansiosta Itämereen päätyviä fosforipäästöjä on saatu vähennettyä jo 110 000 kiloa. Tämä tarkoittaa, että sama määrä fosforia on jäänyt pelloille kasvien käyttöön, mikä parantaa viljelykasvien ravinteidensaantia ja vähentää lannoitustarvetta. Kipsin käyttöä vesiensuojelussa on selvitetty Suomessa 20 vuoden ajan.
Paimionjoen valuma-alueelle on levitetty kipsiä tähän mennessä 5910 hehtaarille. Viime vuonna levitysala oli 462 hehtaaria ja edellisvuonna 430 hehtaaria. Vuonna 2022 ala oli 1530, vuonna 2021 1800 ja ensimmäisenä levitysvuonna 2020 peräti 1698 hehtaaria.
