Koulunkäynninohjaajien kokonaismäärä Paimiossa laskee ensi syksynä, mutta toisaalta ohjaajatehtäviä vakinaistetaan. Tätä koulutuslautakunnan linjausta perustellaan sillä, että vaikka ohjaajien kokonaismäärä laskee, niin työhön saadaan näin kelpoisia tekijöitä ja ohjaajien käyttöä on helpompi suunnitella lukuvuosittain eri kouluissa.
Koulutuslautakunta sorvasi asiasta päätöksen viime kokouksessaan. Kuluvan vuoden talousarviossa on asetettu tavoitteeksi ohjaajien kokonaismäärän väheneminen noin viidellä työntekijällä.
Tällä hetkellä perusopetuksessa työskentelee viitisenkymmentä koulunkäynninohjaajaa ja osaan tehtävistä sisältyy myös koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaus. Palvelussuhteista 25 on ollut määräaikaisia. Ensi syksynä ohjaajien kokonaismäärä putoaisi 42:een, eli heitä olisi kymmenen nykyistä vähemmän, mutta kaikki olisivat vakittyössä. Vakituisia ohjaajia tarvitaan siis 15 nykyistä enemmän.
Uusia palkattavia ohjaajia ei ”kiinnitetä” tiettyyn kouluun. Alkuun ohjaajien kokonaismäärä jakautuisi niin, että Hanhijoella olisi kymmenen, Jokelan ja Kriivarin kouluissa kuusi kummassakin ja Vistan koulussa 20 ohjaajaa.
Perusopetuslaki muuttuu
Muutoksen taustalla vaikuttaa se, että perusopetuslaki uudistuu ensi lukuvuoden alussa. Oppilailla on lakiin kirjattu oikeus saada tarvitsemansa avustajapalvelut ja oppimisen tuki. Lakiin on myös kirjattu, että opettajien lisäksi myös koulunkäyntiavustajia on oltava riittävä määrä. Aiemmin oli vain maininta, että opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus käyttää koulunkäynninohjaajia.
Oppilaiden koulunkäynnin ja oppimisen tuen tarpeen kasvamiseen on Paimiossa varauduttu sitäkin kautta, että kaupungissa hyväksyttiin taannoin laaja oppimisen tuen kehittämissuunnitelma. Siinä mitoitettiin, että kaupunkiin palkattaisiin esimerkiksi 12 uutta erityisopettajaa vuoteen 2026 mennessä. Alkuopetukseen on kohdennettu lisäresursseja ja yhä useammassa luokassa työskentelee erityisopettaja.
Sivistysjohtaja Jyrki Lumiaisen lautakunnalle tekemässä esityksessä todettiin, että oppimisen olosuhteet paranevat opettajaresurssien lisäämisen lisäksi myös sitä kautta, että ryhmäkoot pienenevät. Esimerkiksi tulevana syksynä aloittavat ekaluokat jäävät kaikki kooltaan alle 20 oppilaan ja niihin tulee kaikkiin myös luokkakohtainen ohjaaja.
Tuen tarve kasvaa
Koulutuslautakunnalle tehdyssä esityksessä todettiin, että Paimiossa joudutaan ensi lukuvuotta silmälläpitäen ratkomaan monia oppilaskohtaisia tilanteita, eli käytännössä sitä, palkataanko oppilaalle henkilökohtainen ohjaaja vai järjestetäänkö palvelut hyödyntämällä kohdennettuja tai ryhmäkohtaisia koulunkäynninohjaajaresursseja. Rehtoreiden, koordinoivan erityisopettajan ja sivistysjohtajan valmistelussa lähdettiin sitä, että ohjaajatoiminnan järjestely helpottuu, kun isompi osa tehtävistä vakinaistetaan.
Kouluissa on tällä hetkellä käsiteltävänä lukuisia pedagogisia selvityksiä, avustajapalveluhakemuksia ja lääkärintodistuksia, mikä kertoo tuen tarpeen kasvusta. Oppilaskohtaiset päätökset ohjaajaresurssista tehdään kuitenkin vain lukuvuodeksi kerrallaan, mikä osaltaan hankaloittaa resurssien käyttöä.
Helpottaa tuen suunnittelua ja koordinointia, kun isompi osa tehtävistä vakinaistetaan ja resurssit ovat pidemmällä tähtäimelläkin tiedossa. Kouluissa päätettäväksi jää, millä tavalla käytettävissä oleva ohjaajaresurssit kohdennetaan. Koska oppilaan oikeus oppimisen tukeen vahvistuu laissa, niin jatkossakin on tilanteen niin vaatiessa mahdollista palkata määräaikainen koulunkäynninohjaaja.
FAKTA
Kuntien välillä on tuhansien eurojen eroja yhden oppilaan perusopetuksen vuosikustannuksissa, kertoi Helsingin Sanomat maanantaina.
Vertailussa Paimion oppilaskohtaiset kulut olivat 9169 euroa vuodessa, mikä on neljänneksi edullisinta koko maassa. Edullisin oli Muurame 8901 euroa.
Kallein oppilaskohtainen kustannus on Utsjoella, jossa kustannus on yli 33 000 euroa. Mediaanikustannus koko maan kunnissa on 12358 e.
