KUUSISTO, KAARINA
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan Kuusisto on Suomen 17. hyväosaisin postinumeroalue. Kunnallislehti jalkautui Kuusistoon kysymään, onko Paimion Preitilänkin ohittanut Peimarin ykköskaupunginosa Kaarinan Beverly Hills.
K-market Kuusiston edustalla käy tasainen asiakasvirta, eikä pihalla hengaa mopojengiä saati kaljaveikkoja, jotka ovat monen lähiömarketin symboli ja piristysruiskekin. Sen sijaan parkkipaikalta risteykseen kaartaa Mersu uuden citymaasturi-BMW:n kruisaillessa tilalle. Hyvältä näyttää, vaan onko kaikki yhtä kiiltävää kuin autokanta?
Kaarinan Beverly Hills
Kolme vuotta Kuusistossa asunut Laura kerää ostostarvikkeet autosta, eikä vastausta Kuusiston hyväosaisuudesta tarvitse miettiä pitkään.
– Kyllä tämä on Kaarinan Beverly Hills. Tämä on ihana, luonnonläheinen ja lapsiperheille hyvä paikka olla meren äärellä, hän perustelee kantaansa.
Laura on saapunut lapsensa kanssa täydentämään jääkaappia, kuten tekee K-marketissa miltei päivittäin. Isommat ostokset hoidetaan Kaarinan keskustassa.
– Ei kyllä nyt tule mieleen mitään ikäviä puolia Kuusistossa.
Eri asuinalueiden eroja mittaavia tutkimuksia hän pitää yleisesti tyypillisinä ihmisille.
– Kyllä se vähän kuuluu ihmisen luonteeseen, että tykätään vertailla.
Sopiva nukkumalähiö
Seuraavaksi kaupan edustalle saapuu Mikko Alander , joka on asunut Kuusistossa 20 vuotta.
– Kaarinassa koko ikäni. Hakeuduttiin Kuusistoon, kun täällä oli koulut ja meri. Tunsin Kaarinaa ja tiesin, että tämä on sopiva nukkumalähiö.
Minään Beverly Hillsinä Alander ei Kuusistoa pidä.
– Onhan täällä hienoja kämppiä, mutta en tiedä. On täällä paljon uutta ja vanhaa. Tämä on erittäin hyvä, että tämä kyläkauppa tuli tähän, hän kertoo muistellen aikaa, jolloin Kuusistossa oli vielä monia kauppoja.
Mitään ikäviä puolia Alander ei Kuusistosta löydä.
– Ehkä tuossa vanhan Empon puolella on välillä jotain mopojengejä ja pientä ilkivaltaa.
Samanlainen väestö asuttaa aluetta
Nuoremman polven kuusistolainen Helmi on asunut alueella koko ikänsä. Hän pitää Kuusistoa ”tosi kivana” ja rauhallisena paikkana.
– En asu Empossa vaan linnanraunioiden puolella, niin siellä on vielä rauhallisempaa, hän naurahtaa.
Niin sanotuilla hyväosaisilla alueilla väestön sosioekonominen tausta on usein sama, eikä Helmi koe Kuusiston olevan tässä poikkeus.
– Minun mielestäni täällä on aika samanlaista väestöä, ja tämä on haluttua aluetta. Hintataso on aika kallista, ja tontteja täällä on tarjolla.
Helmi pitää isona etuna ja vetovoiman syynä Turun ja meren läheisyyttä.
– Hyvät yhteydet ja nättiähän täällä on. Monia kiinnostaa meri.
Jonkin verran Helmikin on joskus havainnut ilkivaltaa, muttei liitä asiaa mihinkään asuinalueeseen.
– Varmaan samalla tavalla nuoret tuhoavat jotain bussipysäkkejä kaikkialla, hän hymähtää.
Perheiden sisälle emme näe
Lokaatio vaihtuu Kuusistosta Kaarina-talolle, jossa on meneillään pihakirppis. Vastaan kävelee Johanna Järvinen, joka ilahtuu juttuaiheesta.
– Olin jo itse vinkkaamassa, että tehkää tästä juttu, hän nauraa.
Itse Järvinen on asunut Kuusistossa 17 vuotta.
– Se on ihan paras paikka. En ajattele, että se mitenkään erityisen hyväosainen olisi, mutta siellä on rauhallista ja tilaa asua.
Järvisen mukaan myös Kuusiston asukkailla voi olla erinäisiä ongelmia, jotka eivät näy tilastoissa.
– Ainahan on ongelmia. Tänä päivänä perheissä on, ja myös toimeentulo-ongelmia siitä huolimatta, että on hyvät tulot. Vaikka olisikin, niin arjessa se ei välttämättä ole ihan niin se asia, Järvinen viittaa elinkustannusten nousuun ja lainojen mitoitukseen.
Järvinen kaipaisi Kuusistoon takaisin samaa yhteisöllisyyttä, joka siellä vallitsi vielä hänen muuttaessa alueelle.
– Haluaisin, että uudetkin kuusistolaiset moikkaisivat, kun tulevat vastaan. Siellä on ollut niin aiemmin.
