PIIKKIÖ, KAARINA, PAIMIO
Julkaisimme pari viikkoa sitten jutut Piia Ristikankareen katoamisesta Piikkiöstä synkän turismin näkökulmasta (18.7.2025). Tuolloin teimme Kunnallislehden arkistossa mielenkiintoisen havainnon. Aikansa maineikas Mäntyrinteen tanssilava Paimion motelli Valtatie 1:n kupeessa tuhopoltettiin vain kolme viikkoa Piian katoamisen jälkeen.
Kysyimme Keskusrikospoliisin rikoskomisariolta Matti Airaksiselta, voiko tuhopoltto liittyä Piian katoamiseen. Motellin seudulla kun liikkui tuohon aikaan paimiolaismiesten ”raiskausjengi”, jota on epäilty myös kytköksistä Ristikankareen tapaukseen. Tutkinnanjohtaja Airaksinen ei voi kuitenkaan kommentoida yksittäisiä asioita.
– Mitä tulee tarkemmin ottaen poliisin tutkintatoimenpiteisiin: niiden laatua, määrää, intensiteettiä, aikataulua ynnä muuta sellaista ei ole mahdollista tarkemmin avata – kuten ei myöskään mahdollisia yhteyksiä muihin tutkintoihin tai miltä osin tarkastuksia on tehty. Rikos on yhä selvittämättä ja tutkintaa ei ole lopetettu, joten näiden osalta ollaan pitkälti salassapitovelvollisuuksien alla.
Emme siis saa tarkempaa tietoa myöskään siitä, onko poliisi tutkinut Heernummen pääkalloa tai Kuninkojalta vuosi sitten löytynyttä maahan haudattua asekätköä (Aamuset 26.11.2024) Ristikankareen katoamiseen liittyen.
Airaksinen kertoo, että läpimurrosta tiedotetaan kyllä erikseen.
– Tällä hetkellä esitutkintalain näkökulmasta tiedottamisen tarpeita poliisilla ei ole ainakaan siinä määrin kuin aiempina vuosina on ollut. Olen medioille kertonut nykytiedottamisen linjaksi sen, että mahdollisesta läpimurrosta poliisi ilman muuta tiedottaisi ja näin on varmasti edelleen. Läpimurtoa tutkinnassa ei ole tapahtunut.
Siitä Airaksinen on hämmästynytkin, että edelleen aika ajoin tulee vihjeitä liittyen Piian katoamiseen.
– Osa vihjeistä on sen tyylisiä, että arvaillaan lähinnä, mitä olisi voinut käydä ja tämä halutaan kertoa tutkintaan. Mutta osa vihjeistä sisältää ihan konkreettisia muistikuvia tapahtuma-ajalta tai sellaisia seikkoja, joiden johdosta tulee tehdä ja on tehty tarkastus- tai tutkintatoimenpiteitä.
Uteliaiden tutustumista katoamis- ja rikospaikkoihin Airaksinen ei tuomitse, kunhan vierailut tehdään hienovaraisesti.
– Sehän on niin kauan OK, kunhan kunnioitetaan jokaisen kotirauhan suojaamia alueita eikä esimerkiksi mennä yksityisille piha-alueille tai kuvata niitä. Tämänkaltaiset tapaukset ovat äärimmäisen raskaita läheisille, ja siksi näiltä osin on syytä olla myös mahdollisimman hienovarainen kunnioittaessaan osallisten yksityisyyttä.
Siviilisalapoliisien ja yleisön kiinnostuksesta voi silti parhaimmillaan olla merkittävää hyötyä.
– Poliisillahan on useita kokemuksia siitä, kun nimenomaan yleisövihje ratkaisee tutkinnan ja tuo puuttuvan tiedon tutkintaan. Siinä mielessä yleisön mielenkiinnosta voi sanoa olevan lähinnä hyötyä, eikä siitä haittaa voi sanoa olevan. Poliisin ammatti on nimenomaan palvella kansalaisia ja siksi poliisi myös mielellään työstään kertoo. Mielenkiinto tämänkaltaisiin tutkintoihin on ymmärrettävää, Airaksinen kertoo.
Jos sinulla on tietoa liittyen Piia Ristikankareen katoamiseen, ota yhteys poliisin vihjesähköpostiin: vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi
Syttymissyy oli peitossa – eläköitynyt rakennusmestari muistelee Mäntyrinteen paloa, josta ei juuri uutisoitu
Paimiolainen Matti Ruohonen, 88, muistaa Mäntyrinteen tanssilavan palon.
– Sen tiedän, että sen aikaiset puhuivat, että se poltettiin tahallaan. Syttymissyy oli peitossa, eikä mielestäni siitä mitään ilmoiteltu, Ruohonen viittaa lehtinäkyvyyteen.
Ainakaan vuoden 1988 Kunnallislehdistä ei löytynyt muuta uutisointia kuin mainittu ”Tanssit on tanssittu” (29.10.1988).
Paimiossa rakennusmestarina toiminut Ruohonen arvelee, ettei lopullista syytä saatu koskaan selville.
– Kyllä sellaista puhuttiin, että se oli tuhopoltto. Paloajankohtana en ollut enää näissä mukana, 28 vuotta sitten eläköitynyt Ruohonen toteaa.
Hän meni silti heti seuraavana päivänä katsomaan muistojen täyttämää palopaikkaa.
– Se oli aika surkean näköinen.
Itse hän on käynyt Mäntyrinteen lavalla jo 13-vuotiaana 1950-luvulla, jolloin paikka sijaitsi hiihtomajalla Museonmäellä.
– Sieltä se siirrettiin Karhukankareelle motellinmäkeen, hän viittaa motelli Valtatie 1:n alueeseen.
Kertoessa, miksi palon syy kiinnostaa, Ruohonen muistelee Piia Ristikankareen isää Heikkiä. Satoja omakotitaloja ja kerrostalojakin Paimioon rakennuttaneella Ruohosella oli monia Jehovan todistajia alaisinaan tekemässä töitä.
– Piian isän tunsin. Heikki oli urheilumiehiä ja aina Piikkiön kehityksen puolella.
Muistatko Mäntyrinteen palon? Ota yhteys toimitukseen: toimitus@kunnallislehti.fi tai 02 5888650
