KAARINA, Piikkiö Jari Malm
Langh Ship sai huhtikuussa liikenteeseen uusimman monitoimialuksensa. Se on nimeltään Sofia ja viimeinen kiinalaisen Wuhun telakan rakentamasta kolmen aluksen sarjasta. Kahden aikaisemman laivan nimet ovat Lovisa ja Olivia.
Monitoimialusten lisäksi varustamo on tilannut kiinalaiselta Paxoceanin telakalta kolme konttialusta. Ensimmäisen niistä pitäisi olla valmiina jo tämän vuoden lopulla.
Toimitusjohtaja Laura Langh-Lagerlöf kertoo, että monitoimialusten tilaaminen kannatti, kun varustamo sai pitkäaikaisen sopimuksen Tornion terästehtaan kanssa. Langh Shipin laivat kuljettavat tehtaan kaikki Keski-Euroopan markkinoille lähtevät teräsrullat ja tuovat paluukuormina sulatettavaksi menevää metallia.
Uudet monitoimialukset ovat 120 metriä pitkiä, 7 800 dwt:n rahtilaivoja. Niillä voidaan kuljettaa sekä kontteja että monenlaista irtorahtia. Yhteen alukseen mahtuu 470 kappaletta 20 jalan mittaisia kontteja.
Kolmen uuden konttialuksen tilaamista Langh-Lagerlöf perustelee etenkin sillä, että niistä on kovaa kysyntää Euroopan kuljetusmarkkinoilla.
Tilauksessa olevat konttialukset ovat 150 metriä pitkiä ja 27 metriä leveitä. Niihin mahtuu 1 200 kappaletta 20 jalan kontteja. Alukset rakennetaan jääluokkaan 1A. Niiden kokoisia aluksia käytetään paljon Euroopan feeder-liikenteessä eli satamien välisessä syöttöliikenteessä.
Kasvuhakuinen toiminta jatkuu edelleen
Langh Ship Oy Ab:ssä eletään voimakkaan kasvun vuosia. Yrityksen liikevaihto on tämän vuosikymmenen kuluessa kasvanut vajaasta 12 miljoonasta noin 50 miljoonaan euroon. Varustamolla on liikenteessä jo 12 laivaa.
– Tavoitteenamme on jatkaa kasvuhakuista toimintaa edelleen. Uskon, että merenkululla on edessään myönteisiä aikoja, Langh-Lagerlöf toteaa.
Turun yliopiston tuore varustamobarometrikin tukee ajatusta valoisasta lähitulevaisuudesta. Sen mukaan tänä vuonna koko alalle olisi odotettavissa positiivista kehitystä.
Pärjätäkseen kilpailussa rahtivarustamojen on pidettävä kulut kurissa. Sen vuoksi Langh Shipilläkin viiden aluksen perässä liehuu Portugalin lippu. Muut seilaavat edelleen Suomen lipun alla.
– Miehistökustannukset ovat huomattavasti pienemmät Portugalin lipun alla, mutta täällä kotimaassa liikennöivien alusten on käytännössä oltava Suomen lipun alla, koska Merimiesunioni on niin vahva järjestö, Langh-Lagerlöf perustelee.
Varustamo työllistää merimiehet mukaan lukien noin 300 ihmistä. Laivoilla työskentelee merenkävijöitä monista eri maista. Suomalaisten lisäksi heitä on muun muassa Virosta, Filippiineiltä ja Ukrainasta.
Väylämaksujen tuplaaminen ei ole iso juttu linjaliikenteelle
Viime aikoina on uutisoitu hallituksen kehysriihen linjauksesta, jonka mukaan väylämaksut palautettaisiin entiselle korkeammalle tasolle. Maksut puolitettiin Suomessa vuonna 2015 ulkomaanliikenteen kustannusten hillitsemiseksi. Alusten on maksettava väylämaksua, kun ne tulevat ulkomailta Suomen aluevesille tai saapuessaan suomalaisesta satamasta toiseen suomalaiseen satamaan.
Langh-Lagerlöfin mukaan kyse ei kuitenkaan ole kovin suuresta kustannuserästä säännöllistä linjaliikennettä ajaville laivoille, koska maksua ei peritä enää kymmenen satamakäynnin jälkeen vuosittain.
Lisää ympäristöystävällisyyttä erilaisilla ratkaisuilla
Kuten autoliikenteessä myös merenkulussa luovitaan kohti hiilineutraaliutta. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on linjannut tavoitteeksi, että meriliikenteen tulisi olla hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä tai ainakin sen tienoilla. Lopputulokseen pyritään vähentämällä päästöjä asteittain.
Langh Ship on jo pitkään pyrkinyt parantamaan alusten ympäristöystävällisyyttä. Varustamon laivoissa on Langh Groupiin kuuluvan Langh Techin kehittämiä rikkipesureita. Uusimmissa laivoissa on Wärtsilän moottorit, jotka pystyvät polttamaan vähärikkisen polttoöljyn (MGO) ja nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi myös biodieseliä ja biokaasua. Laivoissa on myös Langh Techin oma BWMS-järjestelmä, joka estää haitallisten vieraslajien leviämisen painolastisäiliöistä mereen.
– Uutta meillä on hiilidioksidin talteenotto. Ensimmäinen laitteisto on jo asennettu laivaan ja sitä testataan parhaillaan, Langh-Lagerlöf kertoo.
– Ympäristöystävällisyyttä kehitetään jatkuvasti monella muullakin taholla kuin meillä. On vain hyvä, että haetaan erilaisia ratkaisuja.
Vedyn tuloa laivojen polttoaineeksi Langh-Lagerlöf ei pidä todennäköisenä, mutta vedystä tehty metanoli voisi olla ratkaisu laivojen uudeksi polttoaineeksi.
Monia omia keksintöjä
Langh Ship on perustettu vuonna 1980. Sen perusti Laura Langh-Lagerlöfin isä Hans Langh, joka toimii Langh Shipin hallituksen puheenjohtajana.
Varustamo on kehittänyt erilaisia ratkaisuja käytännön toimintaan, merenkulun turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Monista keksinnöistä on tullut kaupallisia tuotteita, joita myös muut varustamot käyttävät.
Esimerkiksi 1990-luvun lopulla varustamo kehitti kehtovälikannet, joissa lastina olevat kalliit teräsrullat pysyvät tiukasti paikoillaan. Kehtovälikansien ansiosta teräslastissa olevista laivoista tuli myös vakaampia kovassa merenkäynnissä. Ratkaisu sai kansainvälisesti arvostetun Seatrade Award -turvallisuuspalkinnon vuonna 2003.
Sen jälkeen yritys on kehittänyt myös teräsrullien ja -levyjen kuljetuksiin soveltuvia erikoiskontteja sekä kehtokasetteja, joissa teräsrullat voidaan lastata laivaan.
Nykyään kaikki keksinnöt ja niiden myynti on keskitetty Langh Techiin, jonka toimitusjohtajana Laura Langh-Lagerlöf myös on.
