Vuonna 2023 Varsinais-Suomessa yli 600 tilaa haki EU:n maatalousrahoitusta kiertotalouden edistämiseen yhteensä yli 30 000 hehtaarille. Kiertotalouden edistäminen vaikuttaa suoraan paikallisiin vesistöihin, mutta myös koko Saaristomereen, kun vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta saadaan vähennettyä.
Paimiolainen 26-vuotias Joonas Särvä viljelee neljännessä polvessa Keskitalon tilaa Paimion Laiterlassa. Tilalla on juuri alkamassa kolmas kasvukausi uuden omistajan johdolla, ja keväinen lantakuorma on tulossa kunhan maa kuivuu.
– Olen ottanut jo kahtena vuonna vastaan broilerin lantaa Aurasta ja sian lietettä Ruskolta. Kun broilerin lannan levittää keväällä ennen kylvöä, se toimii lannoituksen runkona. Tämä on ihan puhdas viljatila, jonka maanäytteissä näkyi selkeästi fosforitason laskua. Se oli heti ensimmäinen asia, jota lähdin miettimään, kun sukupolvenvaihdos oli tehty. Lannan avulla toivon fosforitason nousevan. Lisäksi lannoitus edistää pieneliötoimintaa ja sitä kautta maan multavuutta. Kun seuraavat maanäytteet otetaan, toivon näkeväni tilanteessa muutosta, Särvä kertoo.
Lisäksi kiertotalouden edistäminen on taloudellinen kysymys. Siitä saa tukea, mutta myös säästöä.
– Ukrainan sodan myötä tuontilannoitteiden hinnat kasvoivat niin paljon, että nyt lannan vastaanottaminen tulee edullisemmaksi kuin typen ja fosforin ostaminen.
Myös urakointiketjut ovat toimineet Särvän mukaan hyvin.
– Aurasta kuljetus on pitänyt järjestää itse, mutta Ruskolta liete tuli suoraan tilalle, jolloin piti itse tilata vain levitys. Sain naapuritilalta lainaksi siirtoaltaan ja Paimiossa on levitystä varten hyvät urakoitsijat.
Tulevaisuudessa Särvä haaveilee oman kanalan rakentamisesta – erityisesti siksi, että kananmunien ohella sieltä saisi lantaa omille lohkoille.
Särvä on valinnut ympäristökorvauksen toimenpiteiksi kiertotalouden edistämisen lisäksi ilmasto- ja ympäristökoulutuksen, orgaaniset ravinteet, pölyttäjäkasvit, maanparannus- ja saneerauskasvit sekä talviaikaisen kasvipeitteisyyden. Viime talvena Keskitalon hehtaareista jopa 90 prosenttia oli kasvipeitteisiä.
Särvän mukaan tukiehdot ohjaavat selvästi hänen valintojaan tilalla.
– Tällä alalla marginaalit ovat niin pieniä, että jokainen euro on tärkeä!
Ympäristökorvaus keventää panostusta
Jopa 3 742 maatilaa Varsinais-Suomessa on hakenut ympäristökorvausta, jota maksetaan erilaisten ympäristötoimien aiheuttamista kustannuksista ja tulonmenetyksistä. Ympäristökorvausta saadakseen viljelijän tulee toteuttaa tietyt kaikille pakolliset toimenpiteet ja lisäksi valittavissa on vapaaehtoisia toimia, joista saa lisäkorvausta.
Kiertotalouden edistäminen kuuluu ympäristökorvauksen vapaaehtoisiin lohkokohtaisiin toimenpiteisiin. Johtava maaseutuasiamies Taina Wirberg kertoo, että mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen käytetään tiloilla tällä seudulla 90-prosenttisesti tai jopa enemmän. Tuen ulkopuolella on hajanaisia pientiloja.
Paimiossa ympäristökorvauksen piirissä oli vuoden 2023 tilastojen mukaan 110 tilaa, Sauvossa 101 ja Kaarinassakin 51.
Kiertotalouden edistämisessä yleisin tapa on lietelannan sijoittaminen. Se saa olla peräisin omalta tilalta. Kuivalannan taas pitää olla peräisin toiselta tilalta tai tulla biokaasulaitoksen kautta. Lisäksi voi hyödyntää muitakin orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita. Pellon ravinnetilanne määrittää, millaista lantaa voi ja kannattaa hyödyntää.
Oikeanlaisen ja oikea-aikaisen lannoituksen avulla pellon kasvukunto paranee, kun humus lisääntyy ja eliöt viihtyvät paremmin. Ympäristö kiittää myös siitä, ettei lantaa tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, kun se käsitellään ja hyödynnetään alueellisesti.
Paras aika lannan levitykselle on keväällä siinä vaiheessa, kun maa on hyvin kuivunut ja kantaa raskaan levityskaluston. Lannan levitys on kielletty 1.11.–31.3. välisenä aikana.
Korvaus edellyttää, että nestemäistä lantaa tai orgaanista lannoitetta pitää levittää tukiehtojen mukaisella kalustolla.
– Sillä varmistetaan, ettei lanta jää pellon pintaan, josta se voi sateiden aikana huuhtoutua helpommin vesistöihin. Huuhtoumia voidaan vähentää myös peltojen kipsikäsittelyllä, joka auttaa fosforia sitoutumaan.
Kipsihanke jakaa kipsiä soveltuville lohkoille maksutta ja sen haku on auki ELY-keskuksen sivuilla. Hanke tarjoaa myös maksutonta neuvontaa kipsistä kiinnostuneille.
FAKTA
Tukikelpoisia toimenpiteitä ympäristön hyväksi on yhteensä 18
Saadakseen ympäristökorvauksen tilan tulee tehdä viisivuotinen ympäristösitoumus. Sitoumus tulee tehdä viimeistään 18.6.2024.
Ympäristökorvauksen pakollisia toimenpiteitä ovat
viljavuustutkimus
lohkomuistiinpanot
ilmasto- ja ympäristösuunnitelma.
Lisäksi jokaisen ympäristökorvausta hakevan tilan on sitouduttava kahteen valinnaiseen toimenpiteeseen. Vaihtoehtoja ovat
ilmasto- ja ympäristökoulutus
monimuotoisuuskaistat
maaperän seuranta
orgaaniset ravinteet
pölyttäjäkasvit
täsmäviljely
kasvitaudit ja -tuhoojat tunnistava sovellus.
Lisäksi on mahdollisuus tehdä vapaaehtoisia toimia, joista maksetaan lisäkorvaus. Niitä ovat
maanparannus- ja saneerauskasvit
kerääjäkasvit
kiertotalouden edistäminen
suojavyöhykkeet
turvepeltojen nurmet
valumavesien hallinta
puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät
lintupellot
