Valkohäntäpeura- ja metsäkaurisonnettomuudet ovat yhä kasvussa Varsinais-Suomessa ja näiden osalta eletään jälleen vuoden vilkkainta aikaa. Katsetta kannattaa siis siirtää pientareille ja ehkä on hyvä keventää kaasujalkaa.
Loka-marraskuussa kiima-aika ja metsästys saa hirvieläimet liikkeelle, ja samalla aamu- ja iltahämärät osuvat vilkkaimman työmatkaliikenteen aikaan.
Erityisesti marraskuu on tilastojen mukaan hirvieläinonnettomuuksien huippuaikaa. Viime vuonnakin hirvieläinonnettomuuksia tapahtui Varsinais-Suomessa loka-marraskuussa yli tuhat kappaletta, saman verran kuin edellisvuoden loka-marraskuussa.
Suurin osa Varsinais-Suomen onnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa, mutta myös metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa on kasvanut. Kun katsoo Riistakeskuksen raporttia kuluneesta vuodesta, erilaisia hirvieläinonnettomuuksia on liikenteessä tapahtunut reilut kolmetuhatta.
Onnettomuudet ovat Varsinais-Suomessa edelleen lisääntyneet, vaikka koko maassa onnettomuuksien määrä on hieman vähentynyt. Hirvikolareita tapahtuu tällä seudulla melko harvoin.
Kaarinassa kauris, Paimiossa ja Sauvossa peura
Onnettomuustilastot paljastavat, että Kaarinassa onnettomuuksia on ollut viimeisen vuoden kuluessa sata, ja valtaosaltaan siellä on törmätty metsäkauriisiin. Viime toukokuu oli kirjattujen liikenneonnettomuuksien osalta poikkeuksellisenkin synkeä, sillä yksin toukokuulta kirjattiin jo 14 törmäystä, kun niitä vuotta ennen oli vain pari.
Paimion ja Sauvon alueilla törmätään eniten valkohäntäpeuroihin. Yöpakkaset, liukkaat tiet ja pimeys lisäävät onnettomuusriskiä ajatellen loppuvuotta.
Paimiossa viimeksi kuluneen vuoden ajalta on kirjattu 61 ilmoitettua vahinkotapahtumaa, ja synkeimmät kuukaudet olivat marraskuu ja heinäkuu. Sauvossa törmäyksiä on vuoden sisään ilmoitettu 31, ja kuukausista pahimmat olivat loka- ja marraskuu.
Suomen riistakeskus muistuttaa, että kaikista kolaroinneista hirvieläinten kanssa on hyvä ilmoittaa hätänumeroon 112. Kolaripaikan merkitseminen auttaa suurriistavirka-avun loukkaantuneen eläimen jäljille.
Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta pitää aina ilmoittaa hätäkeskukseen. Soitto käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi poliisin virka-apuna toimiva riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu (SRVA) käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen.
Suomen riistakeskuksen tiedotteessa todetaan, että virka-apu perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.
