PAIMIO/Tatja Vahtivaara
Anne-Mari Tarkkio on 30-vuotias nainen, joka tituleeraa itseään isännättäreksi. Hän on maanviljelijä ja sometähti, joka tunnetaan paremmin nimellä Amski . Amski puhui somettamisesta Maaseutuverkoston perjantaina järjestetyssä Viestintäfoorumissa Paimiossa.
– Itse löysin some-kutsumukseni varsin erikoisella tavalla 2018: laiskuuttani. Kuulin, että agrologiopintoihin liittyvän opinnäytetyön voi tehdä videona ja päätin tehdä videon heinänteosta. Sitä editoidessa löysin oman kutsumukseni. Ensin videoita tuli harvakseltaan, mutta vuonna 2022 aloitin säännöllisen somettamisen maataloudesta.
Amski kokee tehtäväkseen kertoa nykymaataloudesta somessa, sillä jos sitä ei ole somessa, sitä ei ole olemassa.
– Aikaisemmin maatalous oli lähempänä. Lähes jokaisen isovanhemmat olivat lypsäneet lehmiä, mutta nyt isovanhemmat eivät ole välttämättä edes nähneet elävää lehmää. Maatalous on kaukaista ja vierasta, hän sanoo.
– Uskon, että vaikuttaminen alkaa yhdestä kerrallaan. Joskus saattaa itsekin vähätellä, ettei julkaisuun ole tullut kuin 50 tykkäystä, mutta oikeasti sehän on valtava määrä. Entä, jos kaupassa tulisi vaikka viisi henkeä kehumaan, että hienosti tehty. Se olisi jo tosi paljon.
Somejulkaisujen tulee olla lyhyitä ja koukuttavia, muutamassa sekunnissa katsoja päättää katsooko päivityksen vai jatkaako eteenpäin.
– Hyvä video etenee, siinä on huumoria ja tilannekomiikkaa, yllätykset ovat hyviä.
– Itselle pitää osata nauraa. Kerron myös vahingoista ja rikkoutumisista, vaikka kuinka hävettäisi. Noloa? Kyllä, mutta inhimillistä ja kiinnostavaa. Viimeisen päälle siloteltu ei kiinnosta, tietty paskuus toimii.
Amski kannusti aloittamaan videoiden teon matalalla kynnyksellä, ammattilaistasoa ei kannata itseltään vaatia.
– Lähde vaan kuvaamaan. Alussa oma ääni kuulostaa kummalta ja on hirveää katsoa itseään, mutta niihin tottuu. Paras vinkkini on, että aloita vaan, ei videoiden tarvitse olla mitään erikoisia. Yhdellä julkaisulla ei tarvitse kertoa koko heinän matkaa kylvökoneesta paaliin, vaan asiat voi pilkkoa pieniin osiin.
– Muista, että kuka vain voi tehdä sen heinävideon, mutta kukaan ei tee sitä, kuten sinä. Se erottaa sinut muista.
Hän suosittelee välttämään julkaisuissa vastakkainasettelua ja toisten moittimista. Negatiivisuus tarttuu. Vanha neuvo on yhä pätevä: Jos sinulla ei ole hyvää sanottavaa, älä sano mitään.
Amski on saanut tutustua myös somen nurjaan puoleen. Hän sanoo, ettei ilkeyteen pidä tottua. Some voi olla hämmentävä paikka, sillä usein muutaman ihmisen ääripäät huutavat kovimmalla äänellä ja saattavat hämärtää todellisuutta. Koko video voi kääntyä ihan nurin perin kärkevillä kommenteilla.
– Kyllä ikävät kommentit menevät ihon alle. Täytyy itsekin rauhoittua, ennen kuin lukee tai kommentoi. Kaikki kommentoijat eivät selvästikään ymmärrä, miltä kommentit kuulostavat. Minä puran tilanteet puhumalla ystäville ja äidille.
– Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä itse päätökseni ja maatilasta omannäköisen. Luovuin lehmistä, kun maidontuotannon jatkaminen tilalla olisi vaatinut isoja investointeja ja löysin mielekkään tavan jatkaa tilaa. Ehkä taas joku päivä joku toinen vie tilaa aivan toiseen suuntaan.
Amskin tilit somekanavilla ja youtubessa löytyvät @amskidabamski
