Työvoimapalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa valtiolta kuntien vastuulle, eikä tuosta uudistuksesta ole vielä ainakaan pahaa sanottavaa Paimiossa ja Sauvossa, jotka vastaavat tätä nykyä yhdessä työnhakijoiden ja yritysten lähipalvelujen tuottamisesta.
Toki kaksi ja puoli kuukautta on vielä lyhyt aika tehdä pitkälle menevää analyysiä muutoksen onnistumisesta, mutta jo sen voinee laskea plusmerkkiseksi, ettei mitään negatiivista sanottavaa löydy vielä ainakaan.
– Vaikka muutos oli iso, täytyy muistaa, ettei se ollut Paimio–Sauvo-akselilla mikään uusi asia. Kuntakokeilun ansiosta työvoimapalveluita on tehty osin samalla periaatteella tällä seudulla jo aiemminkin. Tiesimme, mihin olemme astumassa, joten kyse ei ole siinä mielessä uudesta asiasta. Monelle kunnalle tämä on ollut, jos ei shokki niin ainakin täysin uutta asiaa, miettii Paimio–Sauvo-alueen työvoimapalveluiden päällikkö Johannes Joutsenlahti.
Budjetointi hankalaa
Sen sijaan muutoksen budjetointi on ollut hankalaa myös Paimiossa ja Sauvossa. Tämän vuoden talousarvioon muutoksesta aiheutuva lisäkulu Paimion kaupungille arvioitiin viime syksynä 1,46 miljoonaan euroon, mutta sekin arvio perustui vuoden 2023 toteutuneisiin lukuihin. Voi siis hyvin olla, että hintalappu joka uudistuksesta Paimiossa ja Sauvossakin maksetaan, on viime syksynä tehtyä arvioita isompi – tai miksei myös pienempi.
– Olemme tehneet arvion niiden tietojen varassa, mitä valtiolta saatiin vuodelta 2023. Totuus on, että olemme sumussa sen suhteen, miten hyvin arvio tulee toteutumaan. Valtiolta jäi sellaista palveluvelkaa ja myös sellaisia maksuhäntiä, jotka siirtyivät suoraan vuodelle 2025 ja nyt sitten meille kunnille ja uudelle työllisyysalueelle. Nyt eletään jännityksessä talouden toimivuuden ja osuvuuden suhteen, Joutsenlahti sanoo.
Samalla hän kertoo olevansa luottavainen sen suhteen, ettei arvioitu kokonaiskustannus välttämättä karkaa toteutuessaan pilviin.
– Me tiesimme jo etukäteen, minkälaisia palveluja ja miten paljon meidän pitää pystyä tuottamaan. Osasimme laskea sen perusteella henkilökunnan määrän, joka tarvitaan. Eli meillä oli sellaista tietoa, mikä puuttui todella monelta kunnalta. Olen tosi onnellinen siitä, että meillä oli vuosien mittaan kuntakokeilusta kertynyttä osaamista ja työntekijöiden ammattitaitoa.
Pintaremonttia ja lisätilaa
Kaikkiaan Paimion ja Sauvon työvoimapalvelut työllistävät nyt 12 henkilöä, ja sen myötä Paimion Sähköyhtiöntiellä oleviin tiloihin tehtiin pintaremonttia viime vuonna useiden kuukausien ajan.
– Uusia neliöitä tuli kaikkiaan noin sata, mutta ennen kaikkea saimme tilat tehokkaammiksi. Uusia henkilökohtaisia huoneita, neuvottelutila ja lisätilaa pajan puolelle. Kun asiakas saapuu tänne, on välttämätöntä, että meillä on tarjota oma tila ja oma rauha käydä asioida läpi. Siihen ei ole samanlaista mahdollisuutta esimerkiksi Turussa, jossa palvelu on kasvanut todella isoksi, Joutsenlahti kertoo.
Siitä hän on varma, että Turun seudulla parasta työvoimapalvelua saa tällä hetkellä Paimiossa ja Sauvossa. Sitä tosin voi arvioida vasta myöhemmin, miten lopulta uudistuksen perimmäinen tavoite, eli ihmisten tehokkaampi työllistyminen ja kouluttautuminen, toteutuu.
– Näissä asioissa olemme Turun työllisyysalueen ja sieltä saatavan tiedon varassa. Työllisyysluvut ja työttömyysaste saadaan tietysti kuukausittain, mutta se kertoo lopulta vielä aika vähän.
Teurastamon lakkauttaminen surettaa
Viime viikolla Paimiossa kohautti uutinen Paimion teurastamon mahdollisesta lakkauttamisesta. Teurastamo on työllistänyt Paimiossa runsaat 20 työntekijää, ja on siten ollut kaupungin kymmenen suurimman työnantajan joukossa jo pitkään.
Paimio–Sauvo-alueen työvoimapalveluiden päällikkö Johannes Joutsenlahti pitää uutista valitettavana, joskin samalla hän muistuttaa, ettei se välttämättä tarkoita yli pariakymmentä uutta paimiolaista tai sauvolaista työtöntä.
– Ihan varmoja ei tietysti vielä olla, meneekö teurastamo kiinni pysyvästi, mutta siltähän se nyt näyttää. Toiveissa on, että HK pystyisi tarjoamaan teurastamon työntekijöille töitä yhtiön sisältä, mutta ymmärrän toki myös sen, että työntekijöiden liikkuvuus on rajallista. Jos sinulla on perhe ja kouluikäisiä lapsia täällä Paimiossa, hyvin harva on valmis lähtemään töihin silloin esimerkiksi Forssaan, Joutsenlahti muistuttaa.
Vaikka Paimion teurastamon mahdollinen lakkauttaminen ikävä uutinen onkin, ei se keikauta kuitenkaan seudun hyviä työllisyyslukuja merkittävästi.
– Jokainen työpaikka on tietysti hirveän arvokas, mutta ei se keikauta meidän työttömyysastetta juurikaan. Isompi haaste on toki se, miten ne runsaat 20 työpaikkaa saadaan luotua uudelleen Paimioon. Se on oikeasti iso menetys ja surullinen asia.
