SAARA AALTO Vesi on janojuomana kiistaton ykkönen. Siihen kuitenkin liittyy monenlaisia harhakäsityksiä ja vääriä terveysuskomuksia. Sen uskotaan auttavan esimerkiksi painonhallinnassa ja ihonhoidossa.
Riittävä veden juonti ylläpitää hyvää terveyttä, ja juomapullo onkin jo monen vakiovaruste arjessa. Puolen litran sijaan mukana saattaa kulkea jopa neljän litran juomapullo. Kaupoissa myydään nesteytystabletteja, jotka lupaavat parempaa makua ja vitamiineja tavalliseen kraanaveteen verrattuna.
Kuinka paljon vettä tulisi juoda?
Ihmisen ikä ja kehon koko vaikuttavat siihen, kuinka paljon nesteitä pitäisi päivän aikana saada. Normaalisti noin puolitoista litraa vettä vuorokaudessa riittää, sillä ruoassa on myös nesteitä. Tarvittavat ravintoaineet ihminen saa pääosin ruoasta.
– Jos ruoka korvataan vedellä, ja sitä juodaan ylenmääräisesti, seuraa siitä ravintoaineiden puutosta, kertoo johtava asiantuntija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Hellesäällä nesteytyksen tarve kasvaa yleensä puolesta litrasta litraan päivässä. Janon tunne voi viestiä nestehukasta: tärkeintä olisi juoda jo ennen janon tunnetta.
Kuusipalon mielestä Suomessa ei ole tarpeellista käyttää nesteytystabletteja. Vaikka nesteytystabletit sisältävät vitamiineja, ei hänen mielestään suomalaisten tarvitse olla huolissaan mistään muusta kuin yhden vitamiinin riittävästä saannista.
– D-vitamiinin puutos on Suomessa yleistä ja vitamiinilisä on tarpeellinen lähes kaikille. Ikääntyneiden, lasten ja vegaanista ruokavaliota noudattavien kannattaa käyttää d-vitamiinilisää ympäri vuoden.
Juomapullon kantaminen mukana on avuksi janon tunteen yllättäessä, mutta vettä ei ole tarvetta hörppiä jatkuvasti. Pullo tulisi pestä päivittäin tai ainakin huuhdella ja kuivattaa ylösalaisin.
Janoa ei aina huomaa
Lapset ja ikääntyneet eivät välttämättä huomaa, jos heitä janottaa. Ikääntyessä janon tunne taas vaimenee sekä kehon normaali nestemäärä vähenee. Lievän nestehukan oireet voivat olla lähes huomaamattomia. Pahentuessa se oireilee esimerkiksi virtsaamisen vähentymisenä, päänsärkynä, väsymyksenä, ja sekavuutena.
Juoda siis pitäisi, vaikka ei janottaisi. Kehon kuivuminen voi johtaa pahimmillaan hengenvaaralliseen tilaan.
Jos fyysisen työn tai harrastuksen vuoksi hikoilee paljon, voi käyttää suolaa sisältäviä juomia. Kylmä huurteinen olut saattaa houkutella kesäsäällä, mutta siihen ei janon tullessa kannata tarttua. Oluessa ei ole suolaa, vaikka sellaisia uskomuksia onkin.
Trendit ja ilmiöt vaikuttavat terveysuskomuksiin, ja niitä on helppo levittää sosiaalisessa mediassa. Veden juomisella ei kuitenkaan voi estää ihon luontaista ikääntymistä. Painonhallinnassa veden juonti on tärkeää, mutta sillä ei kannata taltuttaa nälkää: liiallinen juominen vain sotkee normaalin nälän tunteen.
Liian vähäinen juominen taas voi lisätä väsymyksen tunnetta. Usein elimistö osaa kertoa, onko sitä nesteytetty tarpeeksi: tumma virtsa kertoo juomisen niukkuudesta, lähes väritön taas liiallisesta juomisesta.
