KAARINA, Piikkiö
– Viime kesänä vielä oli hiukan vihreää, nyt ei enää yhtään. Kuollut se on.
Näin tuumivat Lyydikkylän tilan pihalla maankuulua tammivainaata katselevat Merja ja Olli Ojala . Pariskunta on seurannut Suomen paksuimman metsätammen sitkeää kuolinkamppailua vuosikymmenet. Lyydikkylä on Merja Ojalan äidin isoisän ajoista ollut hänen sukunsa hallussa ja nykyisin se kuuluu hänelle ja veljelle.
Vielä viime keväänä tammen vanhasta runko-osasta kasvaneissa oksissa oli pientä viherrystä, vaikka jo toistasataa vuotta sitten puuvanhus oli lahonnut keskeltä ontoksi. Silti rungosta työntyi vielä muutama vuosikymmen sitten uusia oksia.
Onko kummakaan, sillä tammesta on sanottu, että se kasvaa pituutta 300 vuotta, sitten leveyttä 300 vuotta ja kuolee 300 vuoden ajan.
Lyydikkylän tammi mainitaan usein Suomen paksuimpana puuna, jonka on arvioitu kasvaneen paikalla yli 800 vuotta. Sen arvion Merja Ojala muistaa kuullensa Arno Kasvilta vuosikymmenet sitten.
– Kyllähän se hurjaa on ajatella, mitä kaikkea tuo puu on nähnyt.
– Takana kasvaa tytär komeana, viittaa puolestaan Olli Ojala taustalla olevaan pyöreämuotoiseen ja rehevään tammeen. Merja Ojala arvelee, että se puu on nyt noin 70-vuotias. Ja kymmenen metrin päässä kasvaa toinen komea tammi, ilmeisesti tyttärentytär, jolla on ikää ehkä nelisenkymmentä vuotta. Molemmat ovat hyvävointisen näköisiä.
– Joskus vuosia sitten täällä kävi jotain tutkijoita kaivelemassa tammivanhuksen juurella maata ja totesivat, että ”pieni takana on ahne”. Että se ottaa voimaa kasvuun tästä vanhan tammen juuresta. Toki tämä maaperä lienee muutenkin jotenkin tammille erityisen otollinen, he kertoilevat.
Puuvanhuksen rungossa näkyy vieläkin mittojen mukaan teetetty rautainen panta. Merja Ojala kertoo, että se laitettiin viitisenkymmentä vuotta sitten estämään rungon halkeamista.
Lyydikkylän tammi oli aikoinaan melkoinen nähtävyys, jonne oli opastus. Kyltit poistettiin jo ajat sitten, kun tilan väkeä alkoi huolestuttaa yhä varomattomammin lahon puunjuurakon sisälle tunkeneiden kulkijoiden turvallisuus. Ojalat korostavat, että alue on yksityisaluetta.
Lyydikkylän tammi oli kuuluisuus
Vihreät jättiläiset – Suomen paksuimmat puut -teoksen mukaan vielä vuonna 1924 Lyydikkylän metsätammen paksuudeksi mitattiin rinnankorkeudelta 840 senttimetriä. Kirjan 2021 ilmestyneen painoksen mukaan Lyydikkylän tammi tulkittiin elossaolevaksi ja Suomen paksuimmaksi puuksi ja tuoreehko mittaustulos oli 778 cm.
Kirjasta löytyy lainaus Päivälehdessä julkaistusta tekstistä 6.1.1900: Jättiläis-Tammi Suomessä. Tämä erinomainen puu puu löytyy Piikkiön pitäjän Lyytikkälä- nimisen talon puistossa. Sen vahvuus on ympärimitattuna 9 metriä ja oksien leveyden läpimitta on 18 ja puoli metriä. Tämä puu on ontto sisältä. Meitä oli 5 täysikasvuista miestä ja me sovimme oikeen väljästi siellä istumaan ja seisomaan. Paikkakuntalaiset kertoivat poika-viikarien kävän sen sisällä korttia lyömässä. Muutoin puu ei näytä siitä mitään välittävän. Yhtä uljaana ja kirkaslehtisenä hän seisoo päin korkeutta. On kuin kuiskais kulkijalle, elämän taisteluissa taistelevalle. – Monta myrskyä olen kestänyt ja monta tuulta on mua tuivertanut, mutta vahvana seison ja kiitän luojaani pitkästä iästäni vaikka ajan hammas on mun ontoksi raastanut korttipelien luolaksi. – K.A.E.”
Kirja tietää myös, että tammi olisi haluttu ostaa parketiksi 1940-luvun loppupuolella, mutta silloinen tilan isäntä Leo Neuvo ei myynyt.
Tarinoiden mukaan Lyydikkylä oli aikanaan myös suosittu vihkipaikka ja toipa moni hääpari sitten myös ensimmäisen lapsensa sen juurelle kastettavaksi.
Seudulla on ollut muitakin paksuja tammia, joista kirjassa mainitaan Piikkiön pappilan pihassa kasvanut tammi, Paimionjoen rannassa Immaisissa kasvanut tammi ja myös yksi rinnanympäryskorkeudelta kuusimetriseksi ympärysmitaltaan mitattu tammi Vaarniemessä Kaarinassa. Lyydikkylän jälkeen euraavaksi paksuimmaksi puuksi kirjassa nimetään tsaarinpoppeli Heinolassa ja Isoriippasalava Helsingissä. Kirjassa mainitaan myös Karunan kirkkomaalla kasvanut puu.
Myös pisimmät metsätammet ovat pääosin kasvaneet Varsinais-Suomessa. Yksi pisimmistä eli 32 metrin tammi kasvoi sen mukaan Salon Halikossa.
Kirjassa mainitaan Savonlinnan Punkaharjulla kasvava Euroopanlehtikuusi maan pisimmäksi. Mittaustulos 47,3 metriä on tosin vuodelta 2015.
Padasjoella kasvaa pisin metsäkuusi 45 metriä vuonna 2016.
Paksut puut on todennäköisesti pitkälti saatu kirjattua, mutta pitkiä voi hyvin olla vielä jossain tiheiköissä piilossa kurottamassa kohti valoa.
Vinkkaa siis ihmeessä toimitukseen, jos tiedät mielestäsi seudulla harvinaisen paksun tai pitkän puun.
Lähde: lähdeteoksen lisäksi Suomen dendrologian seuran (puulajitiede) sihteeri Jouni Juntumaa.
