Puiden kaato vaatii tietoa ja turvavarusteet

PAIMIO,KAIJA UNHOLA
Linnassuolla on Livian omistamaa metsää. Siellä koulutetaan opiskelijoita Metsäalan perustutkintoon, metsuri- ja metsäpalveluiden tuottajia. Nyt siellä on tarkoitus raivata myrskyn kaatamia konkelopuita, joiden juuripaakku on noussut rungon mukana maasta.

Metsässä on Vesa Mäkinen, joka toimii Ammattiopisto Liviassa hakkuutyön opettajana.

– Kaadan ensimmäisen puun nyt turvallisesti niin, että se tulee maahan. Yleisesti, jos hakkuutyömaalla jää puu konkeloon eli puu nojaa toista puuta vasten, se voi tuulenpuuskasta tulla yllättäen alas.

Puuta pitää osata lukea

Jännitteisiin runkoihin pitää Mäkisen mukaan suhtautua kunnioittavasti. Hän painottaa, että mikäli työ vähänkin arveluttaa, puun korjaaminen kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi.

– Jos lähdetään purkamaan myrskyn vaurioittamaa runkoa, missä on juuripaakku kiinni vielä, ensimmäiseksi kierretään runkoa kauempaa ja katsotaan, onko se jännitteisenä jonnekin suuntaan, Mäkinen selvittää.

Juuripaakun asennosta voi päätellä, miten konkelo kannattaa raivata. Jos paakku on taaksepäin kallistunut, se kaatuu taaksepäin. Mutta jos se on eteenpäin rungon puolelle kallistunut, jätetään runkoa niin pitkä pätkä, ettei kanto varmasti nouse uudestaan pystyyn.

Linnassuolla raivattavassa konkelossa runko on jäänyt nojaamaan toista mäntyä vasten, mutta rungon alapuolella ei ole toista puuta. Eli kun runko vapautetaan kannostaan, se kaatuu vapaasti suoraan maastoon.

– Tässä tapauksessa juuripaakku laskeutuu todennäköisesti alas, koska ankkurijuuret ovat revenneet ja toisella puolella juuret ovat jousipyssyn mallisesti vastassa. Kun runko vapautetaan sahaamalla se poikki, paakku tulee paikalleen ja runko tipahtaa maahan, Mäkinen selvittää.

– Aina tutkitaan, mitkä jännitteet puussa ovat ja mietitään tarkkaan, mistä ja mitä sahaa – ja missä on kenties suunta, mihin poistuu, jos runko lähtee liikkeelle. Kaikki täytyy olla etukäteen rauhassa mietittynä. Edetään yksi vaihe kerrallaan pikkuhiljaa ja kuunnellaan, mitä runko kertoo meille.

Ensimmäiseksi hankitaan suojavarusteet

Kun moottorisahan kanssa toimitaan, Mäkinen painottaa, että ensin pitää hankkia työtä suojaavat varusteet. Näitä ovat viiltosuojaturvahousut ja viiltosuojatut saappaat, turvakäsineet, huomiovärinen takki, kypärä, johon kuuluvat kuulonsuojaimet ja silmiä suojaava ristikko. Sahassa kun on vapaasti liikkuva terä, se on työvälineenä hyvin vaarallinen.

– Aina kun lähdetään purkamaan myrskyn runtelemia metsiköitä ei mennä koskaan yksin ja kaveriin täytyy olla näköyhteys. Varustukseen kuuluu myös pilli. Jos jää puun alle puristuksiin, pillillä saa itsensä kuuluvaksi. Varusteiden täytyy olla näkyvät, jotta nähdään, missä henkilöt työmaalla liikkuvat.

Etukäteen pitää kertoa, missä työmaa on ja milloin palaa takaisin. Mielellään pitää tietyin väliajoin pitää yhteyttä soittamalla, jotta tiedetään, että metsässä kaikki on hyvin. Autokin pitää pysäköidä niin, että pääsee tarvittaessa poistumaan nopeasti. Ja on hyvä myös jättää auton tuulilasiin lappu, jossa on tieto, että henkilö on metsätöissä. Puhelinnumeronkin voi lappuun laittaa.

– Kun metsikköön lähdetään matkapuhelimen akku kannattaa ladata täyteen. Käytännössä puhelimen paikka on rintataskussa eikä housujen taskussa. Jos jää rungon alle jumiin, rintataskusta saa puhelimen helpommin apua hälyttääkseen. Ja 112-sovellus kannattaa ladata kännykkään. Tällöin henkilö pystytään paikantamaan, Vesa Mäkinen luettelee.