PAIMIO, SAUVO, KAARINA
Varsinais-Suomen hirvieläinluvat metsästysseuroille on myönnetty Suomen riistakeskuksessa. Viime kauteen verrattuna kaatolupien määrä laski, sillä kannanhoidossa lähdetään siitä, että pedot verottavat oman osanta. Susireviirejä on käytännössä joka puolella Paimionlahden yhdistyksen aluetta ja ilveksiäkin on paljon.
Metsästyksen kaatolupien ideana on pitää kannat kestävällä tasolla ja ehkäistä hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja viljelyksille ja taimistoille sekä tietenkin liikenteelle. Tulevalle metsästyskaudelle maakuntaan myönnettiin yhteensä 1 251 hirvi- ja 17 442 valkohäntäpeuralupaa. Hirvilupien kokonaismäärä laski vain muutamalla kymmenellä, mutta peuralupia myönnettiin noin 3000 vähemmän kuin viime kaudella.
Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen alueella 11 osakasseuralle myönnettiin valkohäntäpeurojen kaatolupia 625 ja kymmenelle seurueelle hirvilupia 63. Hirvien osalta Paimionlahden alueella lupamäärä pysyi ennallaan, mutta peuralupien määrä laski kymmenyksen verran.
Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö muotoilee, että alueella peurakanta on leikkaantunut, vaikka ei se tällä seudulla ennätyssuuri ole koskaan ollutkaan.
– Petomäärät tekee osansa ja jotkut seurat on tässä vuosien varrella olleet innokkaasti vähennystalkoissa, hän taustoittaa lupamäärän laskua.
Mitään arvioita siitä ei ole esittää, minkä verran pedot esimerkiksi peurakantaa verottavat.
– Susilauma saalistaa ja ilves syö todennäköisesti ainakin joka toinen päivä. Kyllä tällä seudulla pedot vähintään keskivertometsästysseuran verran peurakantaa verottavat.
Viime metsästyskausi meni hänen mukaansa Paimion seudulla suunnitellusti, mutta tulevalla kaudella paikallisissa seurueissa voidaan joutua peuranmetsästystä jopa rajaamaan. Se on isohko muutos siihen nähden, että on ollut vuosia kun niin paljon sai ampua kun vaan viitsi.
Hirvien osalta Perkkiö sanoo, että Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen alueella on kaksi eri hirvitalousaluetta ja hirvikanta moottoritien pohjoispuolella on hyvä. Eteläpuolella kanta on ollut hiukan alamaissa.
– Tilanne on laikukkainen, siksi kantatavoite on edelleen korkeampi.
Koko Varsinais-Suomea katsoen hirvikanta on kuitenkin käytännössä tavoitetasossa ja saaristossa jopa sen alapuolella. Nykyisellä lupamäärällä pyritään pitämään tilanne tasaisena, ettei hirvieläinvahinkojen määräkään kasva. Ja kuten sanottu, että pedoille riittää ruokaa, etteivät ne hae sitä aitauksista tai pihoilta.
Varsinais-Suomen alueella on yli 250 metsästysseuraa, jotka metsästävät hirvieläimiä. Suurin osa maakunnan arviolta 14 000 metsästäjistä osallistuu hirvieläinten metsästykseen. Hirvenmetsästykseen osallistuvia seuroja ja seurueita Paimion ja Sauvon alueella on kymmenkunta, mutta pienriistaa pyytää myös muutama muu.
