LSJH haluaa pakottaa ihmiset kierrättämään pakkausjätteensä

0
Nelilokero toimii pienenkin omakotitalon omana kierrätyspisteenä. LSJH:n nelilokeroihin on kaavailtu omia lokeroita pakkausjätteille, eli kartongille, muoville, metallille ja lasille. Kuvituskuva Remeon nelilokeroisesta jäteastiasta, jossa on muovin sijaan polttokelpoinen jäte.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) aikoo ehdottaa keräysvelvoitteen laajentamista pakkausmateriaaleihin. Jos keräysvelvoitteen laajentaminen menee läpi, kaikkien yli 10 000 asukkaan taajamissa olevien kiinteistöjen olisi pakko kierrättää biojätteen lisäksi myös muovi, kartonki, metalli ja lasipakkaukset.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite astui voimaan toukokuussa 2024, ja lounaissuomalaiset innostuivat lajittelemaan biojätteitään aiempaa enemmän.

– Kyllä se velvoite on sellainen, mikä pistää sitten liikkeelle. Me olemme lainkuuliaista kansaa, ja rupeamme toimimaan kun tulee sääntö, LSJH:n palvelujohtaja Cati Huhta kertoo.

Tuoreimman sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan roskapusseihin päätyy yhä edelleen 34 prosenttia biojätettä, 17 prosenttia muovia ja kahdeksan prosenttia kartonkia.

– Todellista sekajätettä on vain 13 prosenttia, kun 87 prosenttia painosta voitaisiin kierrättää tehokkaammin, Huhta sanoo.

Viime vuonna Suomen yhdyskuntajätteestä kierrätettiin 44,6 prosenttia. EU:n jäteasetuksen mukainen tavoite tälle vuodelle on 55 prosenttia.

LSJH on laatinut oman Tikkavisio 2030 -ehdotuksen, jonka avulla Lounais-Suomi voisi päästä asetettuun kierrätystavoitteeseen.

Pientaloihin oma kierrätyspiste?

Jäteyhtiön mukaan suurin kompastuskivi ovat taajamien 1–4 asunnon kiinteistöt.

– Nykyisin näiden kiinteistöjen pihoista haetaan paljon lajittelematonta, kierrätyskelpoista jätettä sisältävää sekajätettä. Vain harva pieni taloyhtiö tai omakotitalo on hankkinut pihalleen pakkausjätteiden keräysastioita, joten niiden aktiivisesti lajittelevat asukkaat joutuvat kuljettamaan pakkausjätteensä itse ekopisteisiin, LSJH:n varatoimitusjohtaja Jaana Turpeinen kuvailee tiedotteessa.

Tikkavision keskeisin kohta on taajamien lajittelumahdollisuuksien laajentaminen. Jäteyhtiö on suunnitellut erilaisia Tikkapalveluja, joilla 1–4 huoneiston kiinteistöjä houkutellaan tilaamaan omia kierrätysastioita. Astioiden tyhjennystä on tarkoitus tehostaa taajamissa.

Omalla autolla ekopisteisiin ajaneiden kukkaroa uudistus voisi toteutuessaan kiristää, sillä heidän tarvitsisi ostaa oma jäteastia.

Laiskempi kierrättäjä ei ole tähän mennessä vienyt roskiaan pihaansa pidemmälle. Erillisen pakkausmateriaaliastian tilannut asukas voi harventaa sekajätteen tyhjennysväliä, milloin kokonaishinta laskee.

Pakkausjätetyhjennyksistä peritään vain kuljetusmaksu, kun sekajätteessä on sekä käsittely- että kuljetusmaksu.

– Laiskahkot lajittelijat pystyvät säästämään ja tehostamaan jätehuoltoa, Huhta tiivistää.

Jäteyhtiön esimerkkilaskelmien mukaan Salon taajamassa sijaitseva omakotitalo maksaa nykyisin 481,88 euroa vuodessa jätteiden kuljetuksesta. Hintaan kuuluu seka- ja biojätteen tyhjennys. Tikkavision mukaisessa mallissa sama omakotitalo maksaisi jätehuollosta 140,66 euroa vähemmän vuodessa.

Vastaavasti Raision pienessä taajamassa aiemmin pelkän sekajätteen tyhjennyksen tilannut asunnon omistaja joutuisi jatkossa maksamaan 27,40 euroa enemmän vuodessa. Lisäkustannukset syntyvät biojätteestä ja nelilokerosta.

Jätehuoltomääräyksesta kuullaan kuntia

LSJH:n Tikkavision mukainen keräysvelvoitteen laajeneminen edellyttää nykyisen jätehuoltomääräyksen muuttamista. Tikkavisiosta järjestetään syyskuussa jäteyhtiön osakaskuntien, jätehuoltoviranomaisen ja muiden sidosryhmien keskustelutilaisuus. Tilaisuuden jälkeen ehdotuksen käsittely siirtyy jätehuoltoviranomaiselle.

Pakkausjätteiden kierrätysastian on voinut hankkia tähän mennessä vapaaehtoisesti, mutta se ei ole Huhdan mukaan saanut ihmisiä aktivoitumaan.

Jäteyhtiö aikoo joka tapauksessa parantaa kotitalouksille tarjottavia kierrätyspalveluita nelilokerokokeiluilla ja vapaaehtoisen kierrätyksen laajentamisella.

Nelilokeroastiat eivät ole vielä tänä päivänä käytössä, mutta jäteyhtiöltä voi tiedustella omaa kotikatua koskevista vaihtoehdoista.

– Ehdottomasti voi soittaa meidän asiakaspalveluun ja tiedustella, mitä mahdollisuuksia milläkin alueilla on.

Voimassa olevassa Jätehuolto-ohjelmassa jo askelmerkit

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan toimialueen yhteisessä vuosien 2023–2028 jätehuolto-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi sekajätteen joukossa olevan kierrätettävän materiaalin määrän puolittaminen.

Tikkavisio 2030 on yhtiön (LSJH) ehdotus jätehuoltomääräysten muutoksiksi, jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa. Taajama-alueiden kaikille asuinkiinteistöille voitaisiin ohjelman mukaisilla toimenpiteillä varmistaa yhtä hyvät lajittelumahdollisuudet kuin mitä kerrostaloissa jo nyt on.

Kasvavasta kansainvälisestä ja kansallisesta paineesta huolimatta Suomi on jäänyt EU:n kierrätystavoitteista ja maksaa esimerkiksi pakkausmuovien heikosta kierrätyksestä EU:lle vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Paikalliset kierrätystavoitteet on kirjattu Lounais-Suomen jätehuollon toimialueen kuntien, jätehuoltolautakunnan ja Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) yhdessä hyväksymään vuosien 2023–2028 jätehuolto-ohjelmaan ”Kohti kiertotaloutta”. Ohjelmassa tähdätään kierrätyskelpoisten materiaalien mahdollisimman tehokkaaseen kierrättämiseen ja sekajätteessä olevien kierrätyskelpoisten jätemateriaalien määrän puolittamiseen.

lähde:LSJH