PIIKKIÖ
Sanomalehdistä löytyy toisinaan syntymäpäiväilmoitus ”En juhli”. Piikkiö-Seuran puheenjohtaja Outi Kortesuo toteaa miltei samaa seuran 25-vuotisjuhlista, mutta pienet kahvittelut asiantuntijaluennolla on luvassa Pukkilan kartanossa tulevana sunnuntaina.
– Merkkivuonna emme erityisesti juhli, vaan vietämme sen kotiseututyön merkeissä, Kortesuo tiivistää olennaisen.
Sen merkitystä ei voi liikaa painottaa, vaikka perinteinen kotiseututyö ei välttämättä enää vetoa nuorisoon. Heitä kuitenkin puhuttelee paljon käytetty Piikkiö-Seuran kuva-arkisto, joka sisältää jopa 1300 digitoitua otosta Piikkiön historiasta. Ihmisiä kiinnostaa myös Piikkiö-Seuran ylläpitämä Facebook-ryhmä Piikkiö ennen ja nyt, jossa syntyperäisten piikkiöläisten keskustelua on Kortesuon mukaan mielenkiintoista seurata.
Kummatkin kaikille avoimet tietolähteet ovat intohimolla paikallishistoriaan suhtautuvien seuralaisten aikaansaannoksia kahdelta 2000-luvun vuosikymmeneltä. Kortesuo muistuttaa, että halutessa kuvapankista kuvia julkaisukäyttöön, siihen pitää pyytää seuralta lupa, mutta katsella voi kuka tahansa.
– Ehdottomasti kotiseututyö kiinnostaa. Otamme mielellämme ideoita vastaan niin jäseniltä kuin ei-jäseniltä esimerkiksi retkien suhteen, Kortesuo vinkkaa.
Omaleimaisuutta ja eloisuutta Kuninkaantiellä
Sellaisia on tehty Piikkiössä eri asuinalueille, kuten asemanseudulle, Katariin, Makarlaan ja Tuorlaan, jotka ovat Kortesuon mukaan hyvin omalaatuisia.
– Itse asun Puostassa. Ei sieltä halua lähteä pois, Kortesuo hymyilee.
Moni kuitenkin on pitänyt Piikkiötä läpikulkupaikkana, sillä historiankirjoista tuttu paikkakunta on sijainnut Kuninkaantien varrella. Tämän takia uudet aatteet ovat virranneet halki Piikkiön vailla nurkkakuntaisuutta, joka toisinaan liittyy pieniin kyliin.
Vahva ylpeys kotiseudusta Piikkiössä kuitenkin vallitsee. Kuntaliitokset saattavat edelleen kirvellä Suomen historiallisilla pienpaikkakunnilla.
– Vaikka Piikkiö on liitetty Kaarinaan, Piikkiö-Seura on oma yksikkönsä edelleen. Jokaisessa lehdessä kerromme aina, mikä meidän ydintoimintamme on, Kortesuo esittelee vuonna 2002 perustettua seuran omaa lehteä.
Se jaellaan vanhan Piikkiön kuntarajojen sisällä jokaiseen talouteen kerran vuodessa riippumatta siitä, onko seuran jäsen.
Kortesuo on itse kuulunut Piikkiö-Seuraan 2010-luvulta lähtien, koska kokee sen ydintehtävän tärkeänä.
– Olen muuttanut Piikkiöön jo aiemmin ja ollut omakotiaktiivi. Piikkiö on hyvä paikka asua ja elää.
Sen tietävät monet lapsiperheetkin. Syiksi Piikkiön vetovoimalle Kortesuo mainitsee historian ja palvelut.
– Tämä on elävä paikkakunta, jossa on palvelut lähellä, toisin kuin monissa muissa pikkupaikkakunnilla. Täällä on useampi koulu ja kauppa.
Niemenkulman koulu on jopa palkittu ansiokkaasta kotiseututyöstä. Piikkiö-Seura tekee myös paljon yhteistyötä Paimion ja Kaarinan seurojen kanssa, jotka kaikki ovat Kotiseutuliiton jäseniä.
Pukkilan kartanon arvoitus
Mennäänpä takaisin juhlapaikkaan Pukkilaan, joka ei ole enää yleisölle avoin. Nyt, kun Museovirasto ei enää ylläpidä kohdetta, onko Piikkiö-Seuralla aiheeseen jotain sanottavaa?
– Siellä oli tosiaan aiemmin kahvila ja pihallakin kirpputoria, mutta se loppui ennen koronaa. Piikkiö-Seuralla on toiveita paikan suhteen, mutta ne ovat vasta toiveita, Kortesuo ilmaisee tarkennuksista vaieten.
Tällä hetkellä tilanne on Kortesuon mukaan se, ettei Piikkiöllä ole minkäänlaista omaa museota. Siellä voisi tuoda esiin esimerkiksi senkin, mikä on Piikkiön oma ruokalaji.
– Jaakko Kolmonen keräsi 1980-luvulla tietoa ruokakirjaan. Piikkiöllä oli veripalttu, Kortesuo nauraa.
Piikkiön omasta juomasta hän ei ole varma, mutta Tuorlassa ainakin pannaan olutta.
Entäs sitten kasvit? Kirjaston kotiseutukokoelman edustalta Kortesuo alkaa etsiä teosta Suomen luonnonkasveista ja löytää kuin löytääkin etsimänsä.
– Muinaiskasveja Piikkiössä on, hän näyttää aukeamaa.
Elävää palvelua hautausmaalla
Enää ei samalla tavalla elävöitetä tai edes muisteta paikkakuntien nimikkoruokalajeja ja -kasveja. Kiinnostus on siirtynyt internetin syövereihin ja elämyksellisiin retkiin. Sellaisia löytää läheltä virtuaalimaailman avustuksella, jos haluaa vaikkapa suunnata hautausmaalle.
Piikkiön kirkon ja hautausmaan kulttuuriperinnön vaaliminen on Piikkiö-Seuralle tärkeää. Seura-aktiivit bongasivat esimerkiksi sen, ettei lentomestari Hannes Haijalaa mainittu lainkaan hautakartta.fi-palvelussa. Seura selvitti faktat, ja erhe on nyt korjattu. Yhteistyössä seurakuntayhtymän kanssa on tekeillä Piikkiön hautausmaalle myös verkossa toimiva teemakierros, johon on kerätty kansallisesti vaikuttaneiden henkilöiden hautoja.
Vastaavalla tavalla kotiseututyössä tuodaan historia näkyväksi ja pidetään paikkakuntalaisten puolia eteenpäin katsoen.
– On ajatuksia tulevaisuuden suhteen, mutta kerrotaan niistä myöhemmin, Kortesuo hymyilee.
Piikkiö-Seuran 25-vuotiskahvitus Pukkilan kartanossa osoitteessa Littoistentie 114 sunnuntaina 10.8.2025 kello 17. Tilaisuudessa kuullaan kaupunginjohtajan puheenvuoro, tutustutaan kartanoon ja perehdytään perinteisen arkkitehtuurin kesäkoulun näyttelyyn. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.
