PAIMIO-SAUVO-KAARINA
Väylävirasto on julkaissut kuluvan helmikuun aikana kolme selvitystä Turun ja Helsingin välisestä Rantaradasta. Ne antavat uutta tietoa radan korjaus- ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvityksissä otetaan kantaa siihen, mitkä toimenpiteet ovat vaikuttavimpia ja kiireellisimpiä.
Väylävirasto toteaa viikko sitten julkistamassaan tiedotteessa, että raamit kiireellisiin ehdotuksiin tarjoaa Petteri Orpon hallituksen vuonna 2023 julkaistu hallitusohjelma. Siinä Rantaradan peruskorjaukseen ja kehittämiseen on esitetty 80 miljoonaa euroa. Kyseessä on esitys, joten sen toteutumiseen tarvitaan eduskunnan päätös.
Osan toimenpiteistä katsotaan olevan kiireellisiä, loput ovat myöhemmin tulevaisuudessa toteutettavia.
Ei lähijunaa, ellei asemia
Turun suunnalla Väylävirasto luokittelee lyhyen aikavälin toimenpiteeksi Salo–Turku -välin lähiliikenneasemien suunnittelun ja rakentamisen.
– Se on edellytys lähijunaliikenteen käynnistymiseen kyseisellä osuudella, viraston tiedotteessa todetaan.
– Näiden kohteiden suunnittelu on syytä aloittaa tarpeen mukaan lähivuosina.
Tulevaisuuden liikennetarpeet voivat Väyläviraston arvion mukaan vaatia Rantaradalla myös laajempia kehittämistoimenpiteitä.
Esimerkiksi Salon ja Turun välinen lähijunaliikenne sovitettuna nykyiseen kaukojunaliikenteeseen edellyttäisi vähintään yhden noin 10 kilometrin pituisen kaksoisraideosuuden toteuttamisen Salon ja Turun välille.
Yksiraiteisella Rantaradalla ei myöskään nykytilanteessa ole mahdollista lisätä kaukojunaliikennettä ilman, että se vaikuttaisi lähijunaliikenteeseen.
Rantarata-faktaa
Rantarata on rata Helsingistä Turkuun.
Vuonna 1903 valmistuneen Rantaradan pituus on 196 kilometriä.
Rantarata on sähköistetty 1990-luvulla ja sitä on perusparannettu vuosien 1979–1996 välillä. Useita korjauksia on tehty myös sen jälkeen.
Pasilan asemalta lähtien Rantaradalla on neljä raidetta Leppävaaran asemalle saakka. Leppävaaran asemalta jatkaa kaksi raidetta Kirkkonummelle saakka.
Kirkkonummelta eteenpäin rata jatkuu yksiraiteisena Turkuun.
